Säännöt

Suomen Haavanhoitoyhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on Suomen Haavanhoitoyhdistys ry, Föreningen för Sårvård i Finland rf ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta kaikkien niiden ammattikuntien välillä, jotka ovat vastuussa haavapotilaiden ennaltaehkäisytyöstä ja kokonaisvaltaisesta hoidosta sekä haavanhoidon kehittämis-, tutkimus- ja opetustyöstä sekä kehittää yhteistyötä kansainvälisten vastaavien yhdistysten kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä olla yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää opintopäiviä, joiden yhteydessä on ammattialaan liittyvä näyttely.

Yhdistys voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja järjestää arpajaisia, kerätä mainosilmoituksilla rahaa sekä antaa maksullista neuvontaa ja välittää jäsenilleen luennoitsijoita sekä luentomateriaalia.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä haavanhoidosta kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset. Yhdistyksen kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua hallituksen päätöksellä yhdistyksen toiminnassa tai muuten haavanhoidossa ansioitunut henkilö. Kunniajäsen sekä kunniapuheenjohtaja on vapautettu jäsenmaksusta ja jäsenyys on elinikäinen. Kaikilla yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa äänioikeus ja yksi ääni. Haavanhoidon kehittämisestä kiinnostuneita, oikeuskelpoisia yhteisöjä voidaan ottaa yhdistyksen kannattajajäseniksi. Kannattajajäsenten edustajilla on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Kannattajajäsen tai sen edustaja ei voi olla yhdistyksen varsinainen tai kunniajäsen tai kunniapuheenjohtaja eikä voi toimia yhdistyksen hallituksessa. Jäsenyyttä yhdistykseen anotaan kirjallisesti. Jäsenyydestä päättää hallitus.

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi.  Tilit ja vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Yhdistyksellä on oikeus periä jäseniltään vuosittaista jäsenmaksua, jonka suuruuden päättää vuosikokous.

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle tai myös yhdistyksen kokouksessa. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen tai kannattajajäsenen, joka ei kirjallisesta kehotuksesta huolimatta ole maksanut jäsenmaksuaan tai on toiminut yhdistyksen sääntöjä vastaan tai on vahingoittanut huomattavasti yhdistyksen toimintaa yhdistyksessä tai sen ulkopuolella. Eroavan jäsenen tulee suorittaa jäsenmaksu myös erovuodelta.

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 5-7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäseniä valittaessa on suositeltavaa, että he olisivat eri puolilta Suomea. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi korkeintaan kahdeksi toimikaudeksi yhtäjaksoisesti, jonka jälkeen jäsen on erovuoroinen, mikäli hän ei asetu ehdolle ja tule valituksi vuosikokouksessa vpj:ksi tai pj:ksi. Sama henkilö voidaan valita yhdistyksen pj:ksi tai vpj:ksi yhtäjaksoisesti korkeintaan kahdeksi toimikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Hallituksessa voi työskennellä yhtäjaksoisesti maksimissaan 12 vuoden ajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme muuta hallituksen jäsentä ovat kokouksessa läsnä tai yhteydessä tietoliikenneyhteyden avulla. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä vaatii sitä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Yhdistys kokoontuu vuosikokoukseensa maaliskuun loppuun mennessä sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoitetun asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Kutsu yhdistyksen kokoukseen tiedotetaan jäsenlehdessä ja/tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään 14 vrk ennen kokousta.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1 Kokouksen avaus; valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 hyväksytään kokouksen työjärjestys.

4 esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto.

5 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6 määrätään jäsenmaksun suuruus.

7 valitaan kolmen vuoden välein puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 6§:n mukaisesti.

8 valitaan kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja näiden varamiehet.

9 hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

10 käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10§

Päätös yhdistyksen purkamisesta tai näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.  Jos yhdistys purkautuu käytetään sen varat purkamisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samalla tavalla. Edellä mainittujen sääntöjen lisäksi yhdistys noudattaa yhdistyslakia ja sen määräämiä asioita.